Elina Gustafsson suunnitteli edunvalvontavaltakirjansa sisältöä IG Livessä: Muista nämä asiat!
Omaa edunvalvontavaltakirjaa voi luonnostella vaikkapa kaverin kanssa jonakin iltana. Näin Elina Gustafsson teki Sanna Sotaniemen, Digi- ja väestötietoviraston asiantuntijan kanssa. He käyttivät edunvalvontavaltakirjan sisällön suunnitteluun apuna Suomi.fi-opasta, johon on listattu esimerkkilauseita valtakirjaan kuuluvista tiedoista.
Menevä kaksikko keskustelee Instagramin kautta tehdyssä livelähetyksessä ensin leppoisasti säästä, kunnes aihe vaihtuu silmänräpäyksessä. ”Ja miksi puhumme nyt kalmanhajuisesta sanasta nimeltä edunvalvontavaltuutus?” Elina Gustafsson eli Ellugee kysyy johdattelevasti.
Koska jokaisen kannattaisi tehdä sellainen. Kyse ei ole vain vanhusten asiakirjasta, sillä kenen tahansa toimintakyky voi heiketä hetkellisesti esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden takia. ”Myös minun 31-vuotiaana on hyvä tehdä edunvalvontavaltuutus”, Ellugee pohtii. ”Mutta en tiedä, miten sen voi konkreettisesti tehdä.”
Onneksi vieressä istuva Sanna Sotaniemi tietää.
Edunvalvontavaltuutus on keino hoitaa asioita niin kuin haluat
Edunvalvontavaltuutus tehdään valtakirjan muotoon. Siinä valtuutuksen tekijä eli valtuuttaja kertoo, kuka hänen asioitaan saa hoitaa ja miten niitä hoidetaan, kun hän ei enää itse siihen pysty.
Valtakirjaa säilytetään omassa tallessa, vaikka kenkälaatikossa. ”Kunhan kerrot valtuutetulle, mitkä kengät on kyseessä”, Sanna naurahtaa. Valtuutettu lähettää alkuperäisen paperisen valtakirjan, hakemuksen ja lääkärinlausunnon Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) vasta silloin, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan valtuutuksessa mainittuja asioita.
Valtakirja tehdään vanhan liiton meiningillä paperisena
Edunvalvontavaltakirja täytyy allekirjoittaa aina kynällä. Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä tietokoneella, mutta silloinkin se täytyy tulostaa ja allekirjoittaa. ”Old school -meininkiä!”, hihkaisee Ellugee.
Sanna kertoo, että vaatimus paperisen edunvalvontavaltakirjan allekirjoittamisesta tulee laista. DVV kuitenkin edistää sähköisen rekisterin sallimista, joka mahdollistaisi esimerkiksi valtakirjan sähköisen allekirjoittamisen. Vielä sähköinen allekirjoitus ei kuitenkaan käy.
Suomi.fi-opas auttaa: Näin teet edunvalvontavaltakirjan
Kaksikko käy läpi Suomi.fin Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -opasta. Oppaassa kerrotaan tärkeimpiä asioita sekä edunvalvonnasta että edunvalvontavaltuutuksesta ja sen tekemisestä. Oppaaseen on esimerkiksi listattu kahdeksan kohtaa, joiden avulla edunvalvontavaltakirjasta voi tehdä pätevän asiakirjan. Jokaisen kohdan jälkeen on myös esimerkkilause, jota valtakirjan tekijä voi tarvittaessa muokata tilanteeseensa sopivaksi.
”Mitä valtakirjaan pitää kirjoittaa?”, Ellugee mutisee ja selaa opasta. Näin kaksikko kommentoi kohtia:
1. Valtuuttajan ja valtuutetun tiedot
”Eli minä valtuuttajaksi ja puolisoni valtuutetuksi”, Ellugee toteaa.
Oppaassa mainitaan, että valtakirjaan voi nimetä myös toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun. ”Tähän ei kannata takertua”, Sanna sanoo. ”Jos löytyy yksi luotettu henkilö, se riittää. Mutta jos luottohenkilöitä on useampia, heidät voi toki laittaa toissijaiseksi valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi.”
2. Mitä taloudellisia asioita valtuutettu saa hoitaa?
”Täällä on esimerkiksi kiinteistöjen myyminen ja lahjojen antaminen. Mulla ei ole kiinteistöjä – vielä”, Ellugee nostaa esiin, ja Sanna tarttuu hänen viimeiseen sanaansa: ”Hyvin ajateltu! Valtakirjaa tehdessä ei kannata miettiä vain tätä hetkeä. Yleisluontoinen valtakirja on parempi kuin tarkkaan määritelty. Tarkasti määritellystä valtakirjasta voi jäädä pois jokin tosi olennainen juttu, kun asiat muuttuvat vuosien aikana.”
Sanna huomauttaa myös, että jos valtakirjassa ei ole kiinteistöjä koskevaa lausetta, valtuutettu ei saa esimerkiksi myydä tai pantata valtuuttajan kiinteistöä. Silloin tarvitaan edunvalvoja, joka joutuu vielä hakemaan myyntiin luvan. Kyse on siis huomattavasti vaikeammasta asiasta kuin yhden virkkeen lisääminen valtakirjaan varmuuden vuoksi.
Kiinteistöjä ovat esimerkiksi tontit ja tilat rakennuksineen sekä rakentamattomat metsätilat. Kiinteistö sisältää siis aina maapohjaa.
”Asunto-osake ei muuten ole kiinteistö”, Sanna huomauttaa, ”eli valtuutettu voi myydä asunto-osakkeen, vaikka siitä ei lukisi valtakirjassa erikseen mitään.”
3. Mitä hoitoon ja asumiseen liittyviä asioita valtuutettu saa hoitaa?
Sanna kertoo, että yleensä valtuutettu hoitaa sekä taloudellisia että henkilöön – eli hoitoon ja asumiseen – liittyviä asioita. Jälkimmäisiä valtuutettu saa hoitaa kuitenkin vasta sitten, kun valtuuttaja ei enää ymmärrä niitä itse.
Ellugee nostaa puheeksi hoitotahdon. Siitä voi mainita valtakirjassa, mutta hoitotahto kannattaa tehdä erillisenä asiakirjana.
”Täällä oppaassa lukee, että voit lisäksi antaa valtuuttajalle tarkempia toimiohjeita, esimerkiksi siitä aamupalasta, josta viimeksi puhuttiin”, Ellugee mainitsee. Toimiohjeet kannattaa koota omaksi asiakirjaksi.
4. Voimaantuloehto
Sanna vakavoituu ja sanoo painokkaasti, että jos tämä kohta puuttuu valtakirjasta, valtakirja ei ole pätevä eli sillä ei käytännössä tee mitään. ”Eli Suomi.fin oppaan esimerkkitekstistä suoraan copy-paste omaan valtakirjaan”, Ellugee komppaa.
5. Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu
Joskus valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtäväänsä tilapäisesti tai pysyvästi. Valtakirjaan voi nimetä useita luottohenkilöitä, jotka voivat hoitaa asioita varsinaisen valtuutetun sijaan.
Toisaalta valtuutettu ei välttämättä voi aina hoitaa kaikkia asioita, koska hän on esteellinen eli esimerkiksi liian läheistä sukua. Tällöinkin on hyvä, jos valtakirjassa on nimetty esteetön varavaltuutettu, kuten perheen ulkopuolinen henkilö.
6. Tietojen näkeminen ja jakaminen
”Puolisoni ei ala lavertelemaan mun jutuistani sitten mihinkään lehtiin, siskoille saa kertoa”, Ellugee linjaa. Valtuutettu ei kuitenkaan saa kertoa valtuuttajan asioista kenellekään ilman lupaa, ei edes perheenjäsenille tai puolisolle. ”Eli jos haluat, että puolisosi valtuutettuna saa kertoa siskoillesi asioistasi, kirjaa se valtakirjaan”, Sanna ohjeistaa.
”Lisäksi asioidesi hoitamista helpottaa, jos annat valtuutetulle luvan nähdä esimerkiksi terveystietojasi”, Sanna jatkaa.
7. Valtuutetun toiminnan valvonta
”Kuka valvoo puolisoani?” Ellugee kysyy laulaen ja käsillään tahtia lyöden.
Valtuutettu tekee heti valtuutuksen vahvistamisen jälkeen omaisuusluettelon Digi- ja väestötietovirastolle. Näin kaikki tietävät, mitä omaisuutta valtuuttajalla on ja miten valtuutettu lähtee sitä hoitamaan.
Valtakirjaan voi kirjata, että valtuutetun täytyy tehdä toiminnastaan säännöllisesti vuositili. ”Harva kuitenkaan tekee sellaista kirjausta, koska se on lisää työtä”, Sanna sanoo.
Kun tehtävä päättyy, valtuutettu tekee päätöstilin eli raportin, miten hän on hoitanut tehtävää. Se annetaan tilanteen mukaan joko valtuuttajalle tai kuolinpesälle. Valtakirjaan voi kirjata, että päätöstiliä ei tarvitse tehdä.
8. Allekirjoitus todistajien kanssa
Paperinen valtakirja täytyy allekirjoittaa, sähköinen allekirjoitus ei käy. Lisäksi kahden esteettömän todistajan täytyy todistaa, että ymmärrät allekirjoituksen merkityksen ja että allekirjoitat asiakirjan omasta tahdostasi. Heidän ei kuitenkaan tarvitse nähdä valtakirjan sisältöä.
”Esteellisiä ovat esimerkiksi tietyt lähisukulaiset. Älkää ottako sukulaisia todistajiksi”, Sanna ohjeistaa. ”Eli vaikka kaverit tai joukkuetoverit todistajiksi”, Ellugee keksii ja jatkaa huojentuneena: ”Ei tarvitse lähteä kaduille tai naapurin luo.”
Sanna suosittelee käyttämään valtakirjan laatimisessa apuna asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa, asianajotoimistoa, lakiasiaintoimistoa tai pankin notariaattipalveluja.
IG Livessä kysyttiin runsaasti kysymyksiä. Voit kuunnella Ellugeen ja Sannan vastaukset niihin tallenteelta Instagramista tai lukea usein kysyttyjä kysymyksiä Omissa käsissä -kampanjan sivuilta.
Edellisessä IG Livessä Ellugee ja Sanna keskustelivat edunvalvontavaltuutuksesta yleisemmin. Voit lukea tiivistelmän Omissa käsissä -sivuilta tai katsoa tallenteen Instagramista.