Elina Gustafsson ja Sanna Sotaniemi näyttävät iloisina habaa ennen Instaliveä

Ex-nyrkkeilijä Elina Gustafsson pitää päätökset omissa käsissään: ”Edunvalvontavaltuutus on hyvä juttu!”

Vakavista aiheista voi puhua rennosti! Tämän todistivat Elina Gustafsson eli Ellugee ja Sanna Sotaniemi, Digi- ja väestötietoviraston (DVV) asiantuntija. He jutustelivat instalivessä edunvalvontavaltuutuksesta eli siitä, miten elämän ikäviin yllätyksiin voi varautua vaikka heti. DVV kannustaa huolehtimaan sekä omasta että läheisten sujuvasta tulevaisuudesta jo etukäteen.

”Aihe on vakava, kuten näkyy”, sanoo Elina Gustafsson eli Ellugee ja koittaa pidätellä naurua naama peruslukemilla. Myös hänen vieressään istuva Sanna Sotaniemi, alias Rouva Edunvalvontavaltuutus, koittaa tavoitella tonnin seteli -ilmettä, mutta puhkeaa pian hymyilemään hänkin.

Kaksikko keskustelee edunvalvontavaltuutuksesta lennokkaasti kuin se olisi mikä tahansa arkipäiväinen ja leppoisa aihe. Edunvalvontavaltuutus on käytännössä valtakirja, jolla voi etukäteen valtuuttaa oman luottohenkilön eli valtuutetun hoitamaan asioita sitten, kun niitä ei enää itse pysty hoitamaan. Näin voisi käydä esimerkiksi sairauden takia. Valtuutuksella siis varaudutaan tulevaan.

”Pidin itseäni kuolemattomana, kunnes kävi läheltä piti -tilanne. Se muutti ajatukseni”, sanoo Ellugee. ”Nyt olen perehtynyt edunvalvontavaltuutukseen ja se on kyllä hyvä juttu!”

Valtuutus on näppärämpi kuin edunvalvojan määrääminen

Edunvalvontavaltuutus on melkoinen sanahirviö. Se on kuitenkin sujuvin tapa hoitaa monipuolisesti toisen asioita. Valtuuttaja saa itse määrätä, kuka hänen asioitaan saa hoitaa ja miten niitä pitäisi hoitaa. Valtuutettu voi puolestaan keskittyä asioiden hoitamiseen, eikä hänen tarvitse esimerkiksi raportoida toiminnastaan DVV:lle – paitsi jos valtakirjassa on määrätty niin. ”Mutta kuka nyt haluaisi läheiselleen lisää tehtäviä”, Sanna huomauttaa.

Samalla myös valtuuttaja voi jatkaa niiden asioiden hoitamista, jotka hän pystyy hoitamaan ja ymmärtämään. Valtuutuksen vahvistaminen ei siis esimerkiksi automaattisesti poista valtuuttajan käytöstä pankkitunnuksia. Jokaisen tilannetta kannattaa tarkastella aina erikseen.

Jos tukea tarvitseva henkilö ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Yleensä edunvalvojan määrää käräjäoikeus, ja se on kaikin puolin hitaampi ja työläämpi prosessi. Lisäksi edunvalvojan täytyy tehdä joka vuosi DVV:lle tili siitä, miten hän on hoitanut apua tarvitsevan taloudellisia asioita.

Miten valtakirja sitten tehdään ja mitä siihen kannattaa tai täytyy kirjoittaa?

Valtakirjassa täytyy olla ensinnäkin valtuuttaja ja valtuutettu. Valtuutettuja voi ja kannattaakin olla useampia. Tärkeintä on kuitenkin kirjata, mitä asioita haluaa valtuutetun hoitavan sitten, kun niihin ei enää itse kykene. Ellugeellä on tähän selvä visio. ”Haluan, että puolisoni tekee aamupalaa jatkossakin, vaikka en sitä erikseen pyytäisi”, hän sanoo nauraen.

Yleensä valtakirjaan kirjataan, että valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan taloudellisia ja henkilöä koskevia asioita, kuten asumiseen ja hoitoon liittyviä asioita. Tämän takia Sanna suositteleekin edunvalvontavaltuutusta ihan kaikille: ”Jokaisella meistä on vähintään laskuja maksettavana.”

Valtakirjan voi tehdä itse, ja vinkkejä siihen löytyy esimerkiksi Suomi.fissä julkaistusta Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaasta. Sen voi tehdä myös esimerkiksi pankin tai oikeusaputoimiston asiantuntijan kanssa. Omissakäsissä.fi-sivustolle on kerätty valtakunnallisesti toimijoita, jotka auttavat asiassa.

”Ja valtakirjaahan voi halutessaan muuttaa vaikka joka viikko siihen asti, kunnes valtuutus on vahvistettu. Eli voit lisätä, että siihen aamupalaasi täytyy kuulua tietynmerkkistä kahvia. Voit muuttaa valtakirjaa vahvistamisen jälkeenkin, kunhan vain ymmärrät asian merkityksen”, Sanna muistuttaa hymy huulilla.

Mutta mitä siis tarkoittaa valtuutuksen vahvistaminen?

Edunvalvontavaltuutus kaivetaan valtuuttajan tai valtuutetun piirongin laatikosta ja vahvistetaan vasta sitten, kun valtuuttaja ei pysty hoitamaan valtakirjaan kirjattuja asioita. Tällöin valtuutettu toimittaa DVV:lle alkuperäisen paperisen valtakirjan, hakemuksen ja lääkärinlausunnon, josta käy ilmi valtuuttajan terveydentila. Lisäksi samalla voi toimittaa valtuuttajan suostumuksen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseen. Se nopeuttaa asian käsittelyä.

Artikkelin kirjoitushetkellä hakemuksen käsittelyaika on noin 2–3 kuukautta. Virasto pyrkii käsittelemään kiireellisemmin tapauksia, joissa valtuutus tarvitaan käyttöön heti. Vahvistusta odotellessa kannattaa tarkastaa, voisiko valtuuttajan asioita hoitaa muilla tavoilla. Näistä vaihtoehdoista on kerrottu esimerkiksi DVV:n sivuilla Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen.

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen maksaa artikkelin kirjoitushetkellä 130 euroa.

Entä voiko valtuutettu sotkea valtuuttajan asioita?

DVV valvoo valtuutetun toimia jälkikäteen silloin, jos valtakirjassa on määrätty, että valtuutetun täytyy raportoida toimistaan DVV:lle. Sen lisäksi kuka tahansa voi ilmoittaa DVV:lle, jos havaitsee valtuutetun epäilyttävää tai epäasiallista toimintaa. ”DVV käsittelee tällaiset ilmoitukset aina”, Sanna vakuuttaa kasvot oikeasti vakavina. ”On kaikkien etu, että asiat hoituvat asianmukaisesti.”

Enemmän kahvipöytäkeskusteluja vakavista aiheista

Ellugeen ja Sannan tekemä Kysy edunvalvontavaltuutuksesta -Instalive oli Digi- ja väestötietoviraston (ja myös Sannan) ensimmäinen. Sannan edustama DVV haluaa nimittäin tehdä edunvalvontavaltuutusta tunnetuksi mahdollisimman monille. Vaikka valtuutus on sinänsä ikävä aihe, että sillä varaudutaan muun muassa vakavaa sairastumista varten, siitä on hyvä silti pystyä keskustelemaan, myös läheisten ihmisten kanssa. DVV kannustaa kaikkia varautumaan jo etukäteen niin omaan kuin läheisten tulevaisuuteen. Pidetään päätökset omissa käsissä!

Ellugeen InstaLivessä kysyttiin myös seuraavia kysymyksiä:

Mitkä tilanteet ovat sellaisia, jolloin edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa asioitani puolestani? Täytyykö heikentynyt terveydentilani todistaa näissä tilanteissa?

Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista vasta sitten, jos valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee.

Tällöin valtuutettu toimittaa DVV:lle

  • hakemuksen
  • alkuperäisen paperisen edunvalvontavaltakirjan
  • lääkärinlausunnon, josta käy ilmi, että valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan asioitaan.

Valtuutetun täytyy hankkia lääkärinlausunto itse.
Kun DVV on vahvistanut valtuutuksen, valtuutettu voi hoitaa niitä asioita, joita valtuutus koskee.

  • Valtuutettu voi siis hoitaa esimerkiksi kaikkia valtuuttajan taloudellisia asioita, jos valtakirjassa on mainittu niin.
  • Lisäksi valtuutettu voi hoitaa ns. henkilöä koskevia asioita, kuten valtuuttajan asumiseen ja hoitoon liittyviä asioita, jos valtakirjassa on mainittu niin. Valtuutettu voi päättää näistä asioista valtuuttajan puolesta kuitenkin vain silloin, jos valtuuttaja ei pysty ymmärtämään asian merkitystä. Ymmärryskykyä arvioivat valtuutettu ja asiaan liittyvä taho, kuten hoitolaitos, sekä tarvittaessa viime kädessä lääkäri.

Miten edunvalvontavaltuutetun toimia valvotaan? Voiko valtuutettu saada valtuuttajan asiat sekaisin?

Jos edunvalvontavaltuutettu on valtuutettu hoitamaan taloudellisia asioita, hänen täytyy toimittaa tehtävänsä alussa luettelo valtuuttajan omaisuudesta Digi- ja väestötietovirastoon. Jos valtuuttaja haluaa, että DVV tai jokin muu taho valvoo valtuutetun toimintaa muutenkin, se täytyy mainita edunvalvontavaltakirjassa.

Kun valtuutetun tehtävä päättyy, hänen täytyy antaa päätöstili sille taholle, joka jatkossa hoitaa valtuuttajan omaisuutta. Valtuutettu merkitsee päätöstiliin muun muassa valtuuttajan varat, velat ja tilitapahtumat. Valtuuttaja voi kuitenkin vapauttaa valtuutetun tästä velvollisuudesta kirjoittamalla edunvalvontavaltakirjaan, että edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse tehdä päätöstiliä.

Jos valtuutettu aiheuttaa valtuuttajalle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Lisäksi jos DVV huomaa, että valtuutettu ei hoida valtuuttajan asioita tämän edun mukaisesti, se voi alkaa harkitsemaan, pitäisikö valtuuttajan asioiden hoitaminen järjestää jollain muulla tavalla.

Voiko valtuutettuja olla kaksi tai useampi?

Voit nimetä useita valtuutettuja. Mieti tällöin, voiko joku heistä hoitaa asioitasi yksin vai täytyykö heidän hoitaa niitä yhdessä. Kirjoita tämä myös edunvalvontavaltakirjaan.
Lisäksi voit nimetä yhden tai useamman toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun.

  • Toissijainen valtuutettu alkaa hoitaa valtuutetun tehtävää, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai ei pysty enää hoitamaan sitä jostain syystä.
  • Varavaltuutettu voi hoitaa valtuutetun tehtävää tilapäisesti, jos varsinainen valtuutettu esimerkiksi sairastuu tai on esteellinen.

Voit tehdä edunvalvontavaltakirjan, vaikka et pystyisi nimeämään toissijaista valtuutettua ja varavaltuutettua.

Kuka hankkii lääkärintodistuksen, jota tarvitaan valtuutuksen vahvistamiseen?

Valtuutettu tarvitsee valtuutuksen vahvistamiseen lääkärintodistuksen siitä, että valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan asioitaan. Valtuutetulla on oikeus saada lääkärinlausunto valtuuttajasta, ja sen pyytäminen on valtuutetun tehtävä. DVV ei siis pyydä lausuntoa lääkäriltä.

Valtuutetun kannattaa varautua näyttämään edunvalvontavaltakirja lääkärille. Näin lääkäri varmistuu siitä, että lausuntoa pyytävällä henkilöllä on valtuutettuna oikeus saada se.
Jos lääkärinlausunto ei ole hakemuksen liitteenä, DVV pyytää sitä valtuutetulta. Tämä pidentää asian käsittelyaikaa.

On tapauskohtaista, kuinka uusi lääkärinlausunto on tarpeen.

Lisätietoa lääkäreille DVV:n sivuilta: Tietoa mm. lääkäreille, viranomaisille ja muille tahoille

Milloin valtuutus vahvistetaan ja kauanko siinä kestää?

Valtuutus vahvistetaan vasta sitten, kun valtuuttaja ei pysty hoitamaan valtakirjaan kirjattuja asioita.

Tällöin valtuutettu toimittaa DVV:lle

  • hakemuksen
  • alkuperäisen paperisen valtakirjan
  • lääkärinlausunnon, josta käy ilmi, että valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan asioitaan.

Samalla hän voi toimittaa myös valtuuttajan suostumuksen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseen. Se nopeuttaa asian käsittelyä.

DVV käsittelee hakemuksen noin 2–3 kuukaudessa (käsittelyaika artikkelin kirjoitushetkellä). Ajantasaisen käsittelyajan löydät DVV:n sivuilta.

Vahvistusta odotellessa kannattaa tarkastaa, voisiko valtuuttajan asioita hoitaa muilla tavoilla. Näistä vaihtoehdoista on kerrottu esimerkiksi DVV:n sivuilla Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen.


Lue lisää Kysymyksiä ja vastauksia omissakäsissä.fi sivulta.

Lue lisää edunvalvontavaltakirjan tekemisestä ja edunvalvontavaltuutuksesta
Suomi.fi-opas: Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus
DVV:n verkkosivut edunvalvontavaltuutuksesta