Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua tulevaisuuteen. Se on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltakirjaan valtuuttaja määrittää valtuutetun eli luottohenkilönsä ja asiat, jotka valtuutus kattaa. Monet luulevat esimerkiksi avioliiton takaavan sen, että puoliso voi tarvittaessa hoitaa sujuvasti toisen asioita tai yhteistä omaisuutta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikeus edustaa toista on aina järjestettävä erikseen. Kun edunvalvontavaltuutus on kunnossa, voi luottohenkilö hoitaa juoksevia raha-asioita, omaisuuden realisointia tai muita henkilökohtaisia asioita. Jos läheinen on määrätty edunvalvojaksi, prosessi kestää kauemmin ja hänen toimintansa on valvotumpaa.

• Edunvalvontavaltakirja pidetään tallessa omassa asiakirjasalkussa. Siinä vaiheessa, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt, valtuutettu tekee DVV:lle hakemuksen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi. Hakemukseen liitetään alkuperäinen edunvalvontavaltakirja ja valtuuttajaa koskeva lääkärinlausunto. Kun valtuutus on vahvistettu, saa valtuutettu oikeuden hoitaa valtuuttajan asioita.
• Noin 20 prosenttia edunvalvontavaltuutuksista jää vuosittain eri syistä vahvistamatta. Jotta valtakirja on vahvistamisen hetkellä juridisesti pätevä, edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä yhdessä lakia tuntevan asiantuntijan kanssa. Apua valtakirjan tekemiseen on saatavilla esimerkiksi pankeista, eri järjestöistä, asianajo- ja lakiasiaintoimistoista sekä oikeusaputoimistoista. Tukea tarjoavat myös Omissa käsissä -kampanjan kumppanit,
• Vinkkejä edunvalvontavaltakirjan laatimiseen löytyy  Edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus Suomi.fi-oppaasta.
• Videolla kerrotaan tiiviisti edunvalvontavaltuutuksesta. Katso myös muut aiheeseen liittyvät videot Digi- ja väestötietoviraston YouTubesta, jossa on oma soittolista edunvalvontavaltuutukseen liittyville ohjevideoille.

• Kun teet valtakirjaa, käytä apuna asiantuntijaa, jotta kaikki asiat tulevat huomioiduksi. Apua on saatavilla esim. asianajo- ja oikeusaputoimistoilta, lakiasiantoimistoilta, pankeista ja erilaisista järjestöistä.
• Valitse luottohenkilö, jonka haluat hoitavan asioitasi. Voit myös nimetä toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun. 
• Kirjaa ylös, mitä asioita puolestasi hoidetaan. Voit lisätä valtakirjaan myös yksilöllisiä toiveitasi.
• Tarvitset valtuutukselle kaksi esteetöntä todistajaa. Molempien todistajien ja valtuuttajan pitää olla samaan aikaan paikalla, kun todistajat allekirjoittavat valtakirjan.
• Huolehdi, että luottohenkilösi tietää edunvalvontavaltakirjan sijainnin ja saa sen haltuunsa, jos valtakirjan vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi.
• Edunvalvontavaltakirja lähetetään Digi- ja väestötietovirastoon vahvistettavaksi vasta silloin, kun et itse pysty hoitamaan omia asioitasi.
• Edunvalvontavaltuutus joustaa tilanteesi mukaan. Se lakkaa olemasta voimassa, jos luottohenkilösi ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle luopuvansa tehtävästään tai jos sinä haet valtuutuksen peruuttamista Digi- ja väestötietovirastolta ja DVV vahvistaa asian. Tämä tilanne voi tulla eteen vaikka silloin, jos parannut vakavasta sairaudesta ja pystyt taas hoitamaan itse omia asioitasi.

Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen?

Edunvalvontavaltakirjan voivat tehdä kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ymmärtävät valtakirjan merkityksen.  

Myös henkilö, jonka terveydentila on heikentynyt voi tehdä valtakirjan, jos hänen ymmärryksensä sen tekemiseen on riittävä. Lääkäriltä voi tarvittaessa pyytää lausunnon asiasta.

Mitä valtakirjassa tulee olla?

Valtakirja pitää tehdä kirjallisesti ja siinä täytyy olla seuraavat asiat:  

• Valtuuttaja, valtuutettu, valtuuttamistarkoitus ja asiat, joita valtuutettu saa hoitaa. 
• Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan, jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan heikkenemisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi toimintakyvyttömäksi hoitamaan omia asioitaan. 
• Valtuuttajan ja kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.

Valtakirja kannattaa tehdä yhdessä asiantuntijan kanssa, jotta lain asettamat vaatimukset ja muotoseikat täyttyvät varmasti. Edunvalvontavaltakirjan tekemisessä apua tarjoavat muun muassa pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä oikeusaputoimistot.

Mille asiakirjalle tai lomakkeelle valtuutus tehdään?

Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia, vaan jokainen valtakirja tehdään valtuuttajan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Erilaisia mallipohjia löytyy helposti verkosta. 

Valtakirjan tekemisessä kannattaa kuitenkin pyytää aina apua asiantuntijalta, jotta siihen tulee huomioitua juuri sinun yksilöllinen tilanteesi ja se noudattaa lain asettamia vaatimuksia.

Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan? 

Valtuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta sitten, jos valtuuttaja ei enää itse kykene hoitamaan omia asioitaan.

Miten valtuutus vahvistetaan?

Valtuutettu hakee edunvalvontavaltakirjan vahvistamista Digi- ja väestötietovirastosta. Hakemuksen liitteeksi pitää toimittaa alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto, jossa otetaan kantaa valtuuttajan kykyyn hoitaa asioitaan. 

Valtuutetun tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus koskee.

Voiko puolisoni automaattisesti hoitaa asioitani, jos en enää itse pysty?

Puolisosi ei voi automaattisesti hoitaa asioitasi, kun et enää siihen itse pysty, vaan sinun täytyy erikseen valtuuttaa hänet esimerkiksi edunvalvontavaltakirjalla.

Mitkä tilanteet ovat sellaisia, jolloin edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa asioitani puolestani? Täytyykö heikentynyt terveydentilani todistaa näissä tilanteissa?

Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista vasta sitten, jos valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee.

Tällöin valtuutettu toimittaa DVV:lle

• hakemuksen
• alkuperäisen paperisen edunvalvontavaltakirjan
• lääkärinlausunnon, josta käy ilmi, että valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan asioitaan.

Valtuutetun täytyy hankkia lääkärinlausunto itse.
Kun DVV on vahvistanut valtuutuksen, valtuutettu voi hoitaa niitä asioita, joita valtuutus koskee.

• Valtuutettu voi siis hoitaa esimerkiksi kaikkia valtuuttajan taloudellisia asioita, jos valtakirjassa on mainittu niin.
• Lisäksi valtuutettu voi hoitaa ns. henkilöä koskevia asioita, kuten valtuuttajan asumiseen ja hoitoon liittyviä asioita, jos valtakirjassa on mainittu niin. Valtuutettu voi päättää näistä asioista valtuuttajan puolesta kuitenkin vain silloin, jos valtuuttaja ei pysty ymmärtämään asian merkitystä. Ymmärryskykyä arvioivat valtuutettu ja asiaan liittyvä taho, kuten hoitolaitos, sekä tarvittaessa viime kädessä lääkäri.

Miten edunvalvontavaltuutetun toimia valvotaan? Voiko valtuutettu saada valtuuttajan asiat sekaisin?

Jos edunvalvontavaltuutettu on valtuutettu hoitamaan taloudellisia asioita, hänen täytyy toimittaa tehtävänsä alussa luettelo valtuuttajan omaisuudesta Digi- ja väestötietovirastoon. Jos valtuuttaja haluaa, että DVV tai jokin muu taho valvoo valtuutetun toimintaa muutenkin, se täytyy mainita edunvalvontavaltakirjassa.

Kun valtuutetun tehtävä päättyy, hänen täytyy antaa päätöstili sille taholle, joka jatkossa hoitaa valtuuttajan omaisuutta. Valtuutettu merkitsee päätöstiliin muun muassa valtuuttajan varat, velat ja tilitapahtumat. Valtuuttaja voi kuitenkin vapauttaa valtuutetun tästä velvollisuudesta kirjoittamalla edunvalvontavaltakirjaan, että edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse tehdä päätöstiliä.

Jos valtuutettu aiheuttaa valtuuttajalle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Lisäksi jos DVV huomaa, että valtuutettu ei hoida valtuuttajan asioita tämän edun mukaisesti, se voi alkaa harkitsemaan, pitäisikö valtuuttajan asioiden hoitaminen järjestää jollain muulla tavalla.

Voiko valtuutettuja olla kaksi tai useampi?

Voit nimetä useita valtuutettuja. Mieti tällöin, voiko joku heistä hoitaa asioitasi yksin vai täytyykö heidän hoitaa niitä yhdessä. Kirjoita tämä myös edunvalvontavaltakirjaan.
Lisäksi voit nimetä yhden tai useamman toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun.

• Toissijainen valtuutettu alkaa hoitaa valtuutetun tehtävää, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai ei pysty enää hoitamaan sitä jostain syystä.
• Varavaltuutettu voi hoitaa valtuutetun tehtävää tilapäisesti, jos varsinainen valtuutettu esimerkiksi sairastuu tai on esteellinen.

Voit tehdä edunvalvontavaltakirjan, vaikka et pystyisi nimeämään toissijaista valtuutettua ja varavaltuutettua.

Kuka hankkii lääkärintodistuksen, jota tarvitaan valtuutuksen vahvistamiseen?

Valtuutettu tarvitsee valtuutuksen vahvistamiseen lääkärintodistuksen siitä, että valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan asioitaan. Valtuutetulla on oikeus saada lääkärinlausunto valtuuttajasta, ja sen pyytäminen on valtuutetun tehtävä. DVV ei siis pyydä lausuntoa lääkäriltä.

Valtuutetun kannattaa varautua näyttämään edunvalvontavaltakirja lääkärille. Näin lääkäri varmistuu siitä, että lausuntoa pyytävällä henkilöllä on valtuutettuna oikeus saada se.
Jos lääkärinlausunto ei ole hakemuksen liitteenä, DVV pyytää sitä valtuutetulta. Tämä pidentää asian käsittelyaikaa.

On tapauskohtaista, kuinka uusi lääkärinlausunto on tarpeen.

Lisätietoa lääkäreille DVV:n sivuilta: Tietoa mm. lääkäreille, viranomaisille ja muille tahoille

Milloin valtuutus vahvistetaan ja kauanko siinä kestää?

Valtuutus vahvistetaan vasta sitten, kun valtuuttaja ei pysty hoitamaan valtakirjaan kirjattuja asioita.

Tällöin valtuutettu toimittaa DVV:lle

• hakemuksen
• alkuperäisen paperisen valtakirjan
• lääkärinlausunnon, josta käy ilmi, että valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan asioitaan.

Samalla hän voi toimittaa myös valtuuttajan suostumuksen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseen. Se nopeuttaa asian käsittelyä.

DVV käsittelee hakemuksen noin 2–3 kuukaudessa (käsittelyaika artikkelin kirjoitushetkellä). Ajantasaisen käsittelyajan löydät DVV:n sivuilta.

Vahvistusta odotellessa kannattaa tarkastaa, voisiko valtuuttajan asioita hoitaa muilla tavoilla. Näistä vaihtoehdoista on kerrottu esimerkiksi DVV:n sivuilla Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen.

Mitä valtuuttajan antamille Suomi.fi-valtuuksille tapahtuu, kun edunvalvontavaltuutus vahvistetaan?

Valtuuttajan antamat Suomi.fi-valtuudet pysyvät voimassa, kun edunvalvontavaltuutus vahvistetaan. Valtuuttaja voi antaa uusia Suomi.fi-valtuuksia senkin jälkeen sekä omalle edunvalvontavaltuutetulleen että muille henkilöille.

Edunvalvontavaltuutettu ei saa automaattisesti Suomi.fi-valtuuksia, kun edunvalvontavaltuutus vahvistetaan, vaan valtuuttajan täytyy antaa ne erikseen. Vastauksen kirjoitushetkellä DVV on selvittämässä, miten edunvalvontavaltuutetulle mahdollistettaisiin sähköinen asiointi edunvalvontavaltuutuksen toimivallan mukaisesti.

Jos henkilölle sen sijaan määrätään edunvalvoja, hänen aiemmin antamansa Suomi.fi-valtuudet lakkaavat. Hän ei toistaiseksi pysty antamaan Suomi.fi-valtuuksia.

Lue lisää Suomi.fi-valtuuksista Suomi.fistä.

Voiko valtuuttaja käyttää pankkitunnuksiaan, kun valtuutus on vahvistettu?

Kyllä voi. Valtuutuksen vahvistaminen ei poista valtuuttajan pankkitunnuksia.
Vahvistaminen ei poista myöskään valtuuttajan käyttöoikeutta tileihinsä. Valtuuttaja ja valtuutettu voivat kuitenkin sopia esimerkiksi niin, että toinen käyttää toista ja toinen toista tiliä. Lopullinen päätösvalta tileistä on kuitenkin valtuuttajalla.

Jos valtuuttaja käyttää tilejään oman etunsa vastaisesti, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Toisin kuin valtuutettu, edunvalvoja pystyy määrittelemään, kuka tai ketkä saavat nostaa päämiehen (eli edunvalvonnassa olevan henkilön) tilillä olevia varoja. Päämies ei voi itse määritellä pankkitiliensä käyttöoikeuksia.

Kauanko valtuutuksen käsittely kestää?

DVV käsittelee hakemuksen noin 2–3 kuukaudessa (käsittelyaika artikkelin kirjoitushetkellä). Ajantasaisen käsittelyajan löydät DVV:n sivuilta.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia löydät Digi- ja väestötietoviraston sivuilta